Ay-tantta tenttaa: Jarkko Pehkonen susirajan tuolla puolen

Ay-tantta käväisi Pohjois-Karjalan Nurmeksessa tapaamaan ERTOn virkavapaalla olevaa lakimies Jarkko Pehkosta. Haastattelu tapahtui joulukuisen illan jo alkaessa hämärtää. Jotenkin pikkukaupunki toi Tantan mieleen Twin Peaksin. Kaikenlaiset luonnon ilmiöt ja äänet vaikuttivat siinä hiljaisuudessa jotenkin epätodellisilta.

Kuka olet?

Jarkko Pehkonen, ERTOsta tilapäisesti palkattomalla vapaalla oleva lakimies.

Mistä olet?

Alun perin täältä Nurmeksesta. Opiskelu vei aikanaan Helsinkiin. Vaihtoehtoina olisivat olleet Rovaniemi, Turku ja Vaasa, eli ei mitään alle 400 kilometrin päässä kotiseudulta…

Mitä teet...täällä? (Tantta vilkuilee hermostuneena ulos ikkunasta... Tuo otus auton luona on kyllä liian iso koiraksi.)

Olen Nurmeksen käräjäoikeudessa auskultoimassa. Tahtoo sanoa, että olen täällä vuoden ajan harjoittelemassa tuomarin hommia. Yli puolet on jo takana, ja opettavaista tämä on ollut. Salissa oppii paljon asianjosta ja oikeudenkäynnin kulusta. Ensi keväänä palaan ERTOon hoitamaan mm. tietoalan jäsenten asioita.

Mikä sinusta sitten tulee isona?

Jaa-a, sitäpä en tiedä. Ehkäpä entistä parempi työmarkkinalakimies? Tästä auskultoinnista on takuulla hyötyä myös liiton miehelle, varsinkin jos ajaa jäsenten asioita oikeudessa saakka. Valitettavasti välillä pitää mennä niinkin pitkälle saadakseen oikeutta.

Miten päädyit lukemaan lakia?

Lienee sama tarina kuin useimmilla, koska kyse on sattuman siivittämästä nuoren miehen epätietoisesta valinnasta, joka vasta myöhemmin on osoittautunut olleen oikea. Kirjoitusten aikaan en todellakaan  tiennyt mitä haluaisin tehdä, ja armeijassa asiaa mietittyäni tulin pohtineeksi että lakimiehille lienee aina kysyntää. Armeijan loppuaikana ostin pääsykoekirjat, ja hämmästykseni oli suuri, kun totesin pääsykoeasian olevan omalla omituisella tavallaan mielenkiintoista.

Ystävät väittävät, että olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja että minulla on vahvat mielipiteet oikeasta ja väärästä. Ehkäpä noilla asioilla on ollut vaikutusta opiskelusuunnan valintaan, vaikka en sitä itse ole tullut ajatelleeksi. Viihdyn työssäni liiton lakimiehenä, koska siinä saa olla pienemmän puolella. Valintaa ei ole tarvinnut katua.

Tantan nuoruudessa lakitieteen opiskelijat saivat korvata luentoja katsomalla L.A. Law’ta. Montako opintoviikkoa Sinä hankit Ally McBealin seurassa? (OogaChaka. OogaChaka…)

Heh! Vastaus on puhdas nolla. Sitä paitsi Ally on aika heikko esikuva. Vai viettävätkö asianajajat todellakin enemmän aikaa vessassa kuin työn ääressä?

Milloin olet viimeksi rikkonut lakia? Mitä teit - tai jätit tekemättä? (Muistinkohan laittaa pysäköintikiekon...)

Uskoisin että nyt haastattelupäivän aamuna. Tieliikennelainsäädäntö on tehty sellaiseksi, että autolla on käytännössä mahdotonta ajaa rikkomatta lakia. Luultavasti en tänäkään aamuna ajanut tarpeeksi tien oikeassa laidassa, ryhmittynyt risteyksessä oikein, tai olen jollain muulla tavalla huolimattomuudesta rikkonut liikennesääntöjä.

Mitäs siitä olisi seurannut, jos olisit jäänyt kiinni?

Luultavasti ei mitään. Korkeintaan huomautus tai rikesakko. Yleensä näistä pikkurikkeistä saa sakkoja vasta sitten, kun on toilaillut vakavammin, kuten esimerkiksi suistunut tieltä tai kolaroinut jonkun toisen kanssa. Mutta onko siinäkään sitten tolkkua, koska silloin rangaistuksen saa teon sijasta sen enemmän tai vähemmän sattumanvaraisista seurauksista? Eli teon sijasta lievissä tieliikennerikkomuksissa on tosiasiassa kriminalisoitu seuraukset. Olisin siis tänä aamuna päässyt pälkähästä, koska autoni pysyi lommottomana, eivätkä muutkaan häiriintyneet tekemistäni lain rikkomisista.

No mutta onkos tuossa mitään järkeä?

Ei ole. Miksi ylipäänsä pitää kieltää asioita, joita ei noudateta eikä valvota? Sitä paitsi tyhjänpäiväisten asioiden tyhjänpäiväinen kieltäminen johtaa lain soveltamisen sisäisen systematiikan heikkenemiseen. Jos törkeämmissä rikoksissa noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin näissä antamissani esimerkeissä, ei esimerkiksi tapon yrittäminen olisi rangaistavaa sen kummemmin kuin törkeä pahoinpitely, koska eihän niiden seuraukset eroa mitenkään toisistaan – uhria ehkä vahingoitetaan, mutta hän kyllä jää henkiin.

Kai näissä lievissä tieliikennerikoksissa, joista annoin esimerkkejä, on kyse oikeuspoliittisesta valinnasta, että aina kun pahaa tapahtuu, pitää löytää syyllinen. Siinäkin tapauksessa ettei todellista syyllistä olisi löydettävissä. Ainahan joku kolarin osapuolista on jälkikäteen arvioiden rikkonut jotain sääntöä.

Tuo pistää miettimään... Mikä on muuten erikoisin tapaus, johon olet lakituvassa törmännyt?

Päihtyneet asiakkaat tuovat aina lisäväriä tylsään istuntoon. Kerran eräs syytetty provosoitui syyttäjän kysymyksistä niin tulisesti, että haistatteli koko salin väelle ja marssi ulos salista kesken hänen kuulemisen. Varttitunti myöhemmin poliisipartio tavoitti hänet lähimmästä kapakasta ja palautti oikeuspaikalle.

Toisella tavalla huvittavia ovat oikeudenkäynnit, joissa huomaa asianajajan valmistautuneen huonosti, ja rämpivän suossa tehden koko ajan pieniä virheitä. Niissä tilanteissa sitä vakuuttaa itselleen, että en koskaan päästä itseäni saliin noin huonoilla pohjatöillä. Siinä vain nolaa itsensä ja pahimmassa tapauksessa mokaa koko jutun lopputuloksen.

Mitä lakia haluaisit muuttaa? (Tantta itse poistaisi moottoriteiltä nopeusrajoitukset.)

Varmasti jokaiselle lakimiehelle tulee mieleen muuttamisideoita. Laki kun on niin kuin se säädetään, eli kollektiivinen mielipidekysymys. Työntekijän asemaa irtisanomis- ja lomautustilanteissa parantaisin, mutta ei niin että työnantaja ajetaan nurkkaan. Ehkäpä eri konsteja voisi kokeilla työehtosopimuksissa ennen lain muuttamista. Minulla on tähän muutamia ajatuksia, mutta palataan niihin myöhemmin…

Ankarin antamasi tuomio?

70 päiväsakkoa ja kymmenisen kuukautta ajokieltoa. Tammikuussa tulee eteen ensimmäiset jutut, joissa joutunee määräämään vankeutta.

 (Ihan niin kuin kuuluisi suden ulvontaa tuolta ulkoa…)

Kumman valitset seuraavista. Perustele valintasi.

Arkhimedeen laki vai Viidakon laki?
Viidakon laki. Siinä on jotain alkukantaista, eläimellistä ja luonnollista.

Amyn lailla vai Sillä silmällä?

En ole katsonut jaksoakaan kumpaakaan sarjaa...

TV:stä tosiaan tuttuja molemmat, Tantta selventää. Amyn lailla -sarjassa tuomari Amy jakaa oikeutta ja Sillä silmällä -ohjemassa homoviisikko tuomitsee heteromiehen tyylitajun.

Ben Matlock vai Ben Affleck?

Matlock vie voiton. Kukapa hänestä ei tykkäisi? Affleckin elokuvien näyttäminen kuulunee useammankin maan sodanaikaisiin vankien kidutuskeinoihin.

Sinähän voisitkin sitten määrätä rikesakon sijasta viisi kertaa Pearl Harbor DVD:n  ekstroineen!

Tanssitko susien kanssa vai tähtien kanssa?

Tähtien. Sudet ovat niin arkoja, mutta oman elämänsä tähtiä tapaa tuon tuosta.

Keneen sarjakuvasankariin samastut? Miksi? (Jostain syystä Pikku Paha Hukka tulee Tantan mieleen…)

Ehdottomasti Wagneriin. Tätä valintaa miehen ei tarvinne selittää!

(Tantan mielestä Jarkko ei kyllä missään nimessä muistuta Wagneria.)

Kerro vielä loppuun paras lakimiesvitsi, jonka olet kuullut

Niitä hyviä on niin paljon: Mutta tässä eräs suosikkini:
Miksi kutsutaan hymyilevää, selvää ja kohteliasta ihmistä lakimiesseminaarissa?

Pahan pistit. Veikkaanpa, että auskultantiksi.

Väärin. - Tarjoilijaksi.

Entä tiedätkös Tantta mistä voi päätellä, ettei Mooses ollut juristi?

En tiedä, mutta tämän haluan kuulla!

Koska hän laati vain kymmenen käskyä, nekin lyhyitä ja ymmärrettäviä.

Aika mainioita vitsejä. Kiitos juttutuokiosta, Jarkko. (Olisikohan minun pitänyt sanoa "teidän armonne"..."Thank you, your honor".)

Odottelemme jo kovasti Sinua takaisin ERTOon.

(Jarkko saattaa Tantan ovelle. Täysikuu luo varjoja. Otus Tantan auton luona näyttää entistäkin uhkaavammalta.)

Sitä minäkin odotan. Kiitos käynnistä ja turvallista kotimatkaa! Hei, tuossahan on naapurin Misse. Kis, kis..