Opiskelun ja työelämän yhdistämisen ABC
Työelämästä koulun penkille palaamiseen liittyy paljon toimeentuloa ja työsuhdetta koskevia kysymyksiä. On totta, että päätös opiskelemaan lähtemisestä aikuisena vaatii huolellisen taustatyön, sillä se on usein taloudellinen kysymys. Toimeentulon lisäksi on pohdittava ajankäyttöä, sillä työn ja opiskelun yhdistäminen vaatii ennen kaikkea huolellista ajankäytön suunnittelua. Suunnittelua helpottaa opintovapaa, joka takaa mahdollisuuden opiskella työn ohella ilman, että työsuhdetta tarvitsee päättää opiskelemaan lähdettäessä.
Opintovapaa
Opintovapaalaki takaa työssä käyville oikeuden opintovapaaseen ilman, että työsuhde olisi päätettävä. Opintovapaa on palkatonta, jollei siitä ole työnantajan kanssa erikseen sovittu toisin. Edellytyksenä opintovapaan myöntämiselle on vähintään vuoden yhtäjaksoisesti kestänyt työsuhde nykyiseen työnantajaan. Opintovapaata on mahdollista pitää enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Vapaata voi pitää yhdessä tai useammassa jaksossa, minkä lisäksi opintovapaan voi jaksottaa niin, että henkilö on osan päivästä töissä ja osan vapaalla.
Opintovapaata haetaan työnantajalta kirjallisesti vähintään 45 kalenteripäivää ennen suunnitellun opintovapaan aloittamista. Korkeintaan viiden päivän opintovapaata voi hakea myös suullisesti, ja vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi toisin. Vuosiloma kertyy opintovapaan aikanakin, mutta korkeintaan 30 opintovapaapäivältä.
Laissa on erikseen määritelty, millaiseen koulutukseen opintovapaata voi käyttää. Julkisen valvonnan alaisen koulutuksen lisäksi opintovapaata voidaan myöntää tietyin edellytyksin myös ammattiyhdistyskoulutukseen.
Toimeentulo
Koulutusrahasto maksaa tietyin edellytyksin aikuisopiskelijalle aikuisopintorahaa. Aikuisopintorahan saamisen ehtona on, että hakija
- on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua
- on ollut työelämässä yhteensä vähintään viisi vuotta
- jää palkattomalle opintovapaalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi
- ei saa opiskeluun muuta tukea
Koulutusrahaston maksaman tuen määrä riippuu hakijan tuloista (tuen perusosan ollessa 500 €/kk). Esimerkiksi 3000 €:n kuukausituloilla tuki olisi noin 1085 €/kk. Tuen kestoaika määritellään työhistorian keston perusteella, mutta 1.1.2007 jälkeiseltä ajalta vuosiansioiden perusteella. Yksi työssäolokuukausi kerryttää tukiaikaa 0,8 päivällä, vuosiansion perusteella tukiaika saadaan jakamalla vuosiansio luvulla 940 ja pyöristämällä osamäärä lähimpään alempaan kokonaislukuun (kuitenkin korkeintaan 12). Vähintään 10 vuoden työhistorian jälkeen on mahdollista käyttää myös laskennallista työaikaa aina 60 ikävuoteen asti.
Aikuiskoulutustuen kestoaika on käytännössä korkeintaan 18 kuukautta. Viiden vuoden työhistorialla tukea saa 48 päivää (2 kk 5 pv), 8 vuoden työhistorialla 77 päivää (3 kk 12 pv).
Kela myöntää myös aikuisopiskelijalle opintorahaa ja asumislisää, minkä lisäksi aikuisopiskelija voi hakea valtion takausta opintolainaan. Tukia myönnettäessä otetaan huomioon hakijan tulot, joihin luetaan muun muassa mahdollinen aikuiskoulutustuki.
ERTO myöntää vuosittain jäsenilleen koulutusstipendejä. Stipendit ovat maksimissaan 350 euron suuruisia, ja niitä myönnetään ertolaisille aloille valmistaviin koulutuksiin. Seuraavan kerran koulutusstipendit ovat haussa keväällä 2008.
Aikuisopiskelun erityispiirteitä
Koska aikuisopiskelijoiden ikää ei ole rajoitettu, aikuisopiskelijat pääsevät usein tutustumaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa oleviin opiskelutovereihin. Samassa luokkahuoneessa voi hyvinkin olla 23-vuotias sinkku ja pian kuusikymppinen isoäiti. Yhdistävänä tekijänä aikuisopiskelijoilla onkin usein motivaatio. Aikuisopiskelijoiden opetus pyrkii huomioimaan opiskelijoiden hyvin vaihtelevat lähtötasot ja elämäntilanteet.
Ajankäytön suunnittelu on tärkeää, jotta opinnot etenevät toivotussa tahdissa. Vinkkejä ajankäyttöön voi kysyä opiskelutovereilta, minkä lisäksi kannattaa aina hyödyntää oppilaitoksen tarjoamat palvelut: opinto-ohjaajat ovat opiskelijoita varten. Aikuisopiskelijoiden kohdalla pyritään usein olemaan mahdollisimman joustavia, mutta apua ja neuvoja on hyvä pyytää ennen kuin työt kasaantuvat.
Parhaimmillaan opiskelu aikuisiällä tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa osaamista, avaa uusia polkuja urakehityksen suhteen ja tuo työpaikalle uuden osaamisen lisäksi puhtia.