IT-ALAN REKRYTOINTIKIELLOISTA EI TURHAAN HUUDELLA

Useat IT-alan firmojen työntekijät ovat ihmetelleet, miksi uuden työpaikan saaminen tuntuu vaikealta, vaikka alan firmat valittelevat työvoimapulaa ja hakevat kiivaasti uusia työntekijöitä. Eräs syy näihin tilanteisiin on IT-alalla yleistyneet rekrytointikieltosopimukset.

Yritysten välinen rekrytointikieltosopimus on sopimus, jolla yritykset sitoutuvat olemaan palkkaamatta toistensa työntekijöitä itselleen. Tällaisia ehtoja sovitaan osana IT-alan yritysten välisiä yhteistyöprojekteja ja yritysten asiakassopimuksissa. Palkkauskiellot ovat maailmanlaajuinen ilmiö ja seurausta IT-sopimusten sopimuskäytäntöjen globalisoitumista.

Rekrytointikieltosopimusten aiheuttamat pulmatilanteet nousivat ensimmäisen kerran pintaan Tanskassa viime keväällä. Tuolloin Tanskan WM-datahaastoi alihankkijansa oikeuteen vaatien korvausta siitä, että alihankkija oli palkannut useita WM-datan työntekijöitä. Tanskalaisia IT-alan osaajia edustava HK-Privat ammattiliitto heräsi kysymään julkisesti kuinka monen yrityksen kanssa WM-data oli tehnyt vastaavanlaisia sopimuksia. Vaikka suoraa vastausta ei saatu, pystyi saaduista informaation rippeistä päättelemään, että rekrytointikielto oli osa kaikkia yrityksen tekemiä liikesopimuksia. HK-Privatin tekemissä selvityksissä ilmeni, että rekrytointikiellot olivat hyvin tavallinen osa Tanskalaisten IT-alan yhtiöiden asiakkuus- ja yhteistyösopimuksia.

Rekrytointikiellon aikana työntekijä voi vaihtaa työpaikkaa sopimusten tehneiden yritysten välillä vain molempien yhtiöiden yhteisestä erillissopimuksesta. IT-alan ammattilaisen kannalta sopimukset johtavat kummalliseen tilanteeseen, sillä mitä paremmin työntekijä tekee työnsä, sitä epätodennäköisempää on, että nykyinen työnantaja päästää lähtemään. Pienissä maissa rekrytointikiellot voivat yleistyttyään rajoittaa IT-alan erikoisosaajien mahdollisuutta valita työnantajansa, ja tätä myöten rajoittaa kielletyllä tavalla EU:n työvoiman liikkuvuutta. EU:n komissio on todennut, että rekrytointikiellot ovat EU:n lainsäädännön mukaisia vain määräaikaisina sopimuksina, ja silloinkin vain välttämättömän pienen työntekijäjoukon osalta. Komission ottaman kannan mukaan työnantajalla on direktiivin ja Suomen työsopimuslain mukaan velvoite kertoa tehdystä rekrytointikiellosta kaikille niille työntekijöille, joita kielto koskee.

ERTOon tulleet Tietoalan jäsenten ihmettelyt eivät ole aiheettomia, koska rekrytointikiellot ovat osa myös suomalaisen IT-alan sopimuskäytäntöjä. Viime keväänä IT-alan lehdet kirjoittivat Sysopendigian ja  Profit Softwaren välisestä rekrytointiriidasta. Sysopendigia haki ja sai käräjäoikeudelta toimenpidekiellon, jolla Profit Softwaren kiellettiin 100 000 euron sakon uhalla rekrytoimasta työntekijöitä Sysopendigialta. Kielto perustuu yhtiöiden käymien yhteistyöneuvotteluiden esisopimuksen ehtoon, jolla kumpikin osapuoli sopi pidättäytyvänsä palkkaamasta toisen osapuolen työntekijöitä esisopimuksen voimassa ollessa ja vielä vuosi esisopimuksen päättymisen jälkeen. Profit Software kiisti rikkoneensa rekrytointikieltoa, ja tämä kiista on yhä Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavana. Mikään ei viittaa siihen, että itse rekrytointikielto olisi työvoiman liikkumisvapauden vastainen, mutta yhtiöiden työntekijöiltä tihkuneiden kommenttien perusteella voi päätellä, että valtaosa yritysten työntekijöistä oli tietämättömiä Sysopendigian ja Profit Softwaren välisestä palkkauskiellosta.

IT-alan työntekijöiden kannalta rekrytointikiellot ovat piilossa, ja tämä on edunvalvonnan kannalta iso ongelma. Yrityksen täytyy jo nykyisin voimassa olevan EU:n lainsäädännön ja  Suomen työsopimuslain nojalla kertoa työntekijöilleen rekrytointikiellon perusasiat kuten sopimuksen osapuolet, kestoaika. Vain saamalla tietoa sopimusten olemassaolosta voidaan varmistua siitä onko sopimus EU:n lainsäädännön mukainen, eli määräaikainen ja henkilöpiiriltään tarpeeksi rajoitettu. Yritysten täytyy pystyä noudattamaan tiedottamisvelvoitetta, joka ei millään lailla rajoita rekrytointikieltojen käyttöä, vaan ainoastaan velvoittaa yrityksen kertomaan tekemisistään työntekijöille, joita kielto koskee. Tietoalan toimihenkilöt ja ERTO ovat sitoutuneet siihen, että rekrytointikieltokäytännöt tuodaan IT-alan yleiseen keskusteluun, ja yrityksiltä vaaditaan vastuullisuutta työntekijöiden informoinnissa. Ellei vastuullisuus muuten kasva, työsopimuslakia pitää muuttaa siten, että rekrytointikiellosta kertomatta jättäminen johtaa yritykselle taloudellisiin seuraamuksiin.