Mitä on ylityö?

Ylityötä on kaikki työ, mitä tehdään yli säännöllisen työsopimuksen mukaisen vuorokautisen työajan (esim.7,5 tai 8 h). Ylityökiellon aikana työtä tehdään vain säännöllisenä työaikana. Toisin sanoen, jos työntekijä on sopinut tekevänsä työtä 7,5 tuntia päivässä, ylityökiellon aikana hän lähtee kyseisen tuntimäärän tehtyään kotiin. Lisä- tai ylityötä ei saa tehdä. Ylityö on ylityötä tekopaikasta tai korvaustavasta riippumatta!

 Mitä tarkoittaa ylityökielto?

Säännöllistä työaikaa noudatetaan eikä ylitöitä tehdä. Ylityökiellolla pyritään vauhdittamaan työehtosopimusneuvotteluja. Ylityökielto on annettu keskitetysti koko tietotekniikan palvelualalle. Ylityökielto on toistaiseksi voimassa oleva. Ylityökielto ei koske ulkomailla tehtävää työtä.

Ylityökieltoon osallistuminen on laillista, koska ylitöistä ja matkustamisesta säännöllisen työajan ulkopuolella on aina muutoinkin oikeus kieltäytyä. Ylityön tekeminen ja vapaa-aikana matkustaminen vaatii työaikalain 18 §:n mukaan aina työntekijän suostumuksen. Tämä koskee myös niitä henkilöitä, joiden palkkaan on "leivottu sisään" vapaa-aikana tapahtuva työasioissa matkustaminen.

Työasioissa matkustaminen

Ylityökiellon aikana matkustetaan vain säännöllisenä työaikana. Toisin sanoen työasioissa ei matkusteta säännöllisen työajan ulkopuolella. Työnantajan direktio-oikeus ei ulotu vapaa-ajalle. Ylityökielto ei koske ulkomailla tehtävää työtä.

 Ketkä ovat ylityökiellon piirissä?

Ylityökielto koskee kaikki tietotekniikan palvelualan yrityksissä työskenteleviä.

Ylityö on aina vapaaehtoista, joten työnantajalla on velvollisuus pyytää työntekijöiltä suostumus ylityön tekemiseen. Niinpä jokaisella työntekijällä on lain mukaan oikeus kieltäytyä ylityön tekemisestä. Tässä suhteessa mitään työsuhteen ehtoja ei rikota. Näin ollen myös muut kuin UIL:n jäsenet voivat halutessaan kieltäytyä ylitöistä ja tukea Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen syntymistä.

Tietotekniikan palveluialalla työskentelevien¨Tietoalan toimihenkiöiden ja UIL:n muiden jäsenjärjestöjen jäsenten tulee noudattaa ylityökieltoa ja vapaa-aikana työasioissa tapahtuvan matkustamisen kieltoa tämän ohjeistuksen mukaisesti. Kieltojen noudattamatta jättäminen muun kuin erittäin painavan syyn vuoksi johtaa liitosta erottamiseen.

 Liukuva työaika

Ylityö on aina työnantajan aloitteesta tehtävää säännöllisen työajan ylittävää työtä. Jos työntekijä itse haluaa tehdä hieman pidemmän päivän ja ns. liukua, niin tämä on edelleen mahdollista, mutta ei suositeltavaa.

Liukuvan työajan puitteissakin tulisi pidättäytyä normaaliin työpäivään, toisin sanoen ei liu’uta yli normaalin päivittäisen työajan, esim. 7,5 tunnin. Liukumia ei tulisi kerryttää. Liukumia saa käyttää eli tehdä lyhyempää työpäivää. Toimiminen liukumajärjestelmän puitteissa esim. tulemalla myöhemmin (tai aikaisemmin) töihin ja lähtemällä 7,5 tunnin kuluttua kotiin on sallittua, mutta päivittäistä 7,5 h työaikaa ei suositella ylitettävän.

Ylityökielto koskee ensisijaisesti sitä työtä, jota työnantaja pyytää jäämään tekemään ylityönä sen vuoksi, että työ täytyy saada valmiiksi. Liukumaa voi siis käyttää, mutta muistutahan työntekijöitä, että liukuma ei saa olla ns. harmaata ylityötä.

Varallaolo ylityökiellon aikana

Varallaolo ei ole työaikaa, joten sinänsä varallaolo ei ole ylityökiellon piirissä. Jos varallaoloaikana joutuu kuitenkin tekemään työtä, on tämä useimmiten juuri ylityötä. Koska kaikki ylityö on ylityökiellon piirissä, myös varallaoloaikana tehty ylityö on siis kiellettyä.

Kannattaa huomata, että monen työntekijän työsopimuksessa on ehto, jonka mukaan työntekijä sitoutuu tarvittaessa varallaoloon. Tällaisen ehdon vuoksi työntekijä ei voi kieltäytyä varallaolosta, mutta tällöin työnantajalle on syytä kertoa, että ylityökiellon vuoksi työntekijä ei voi varalla ollessaankaan tehdä säännöllisen työajan ylittävää työtä. Käytännössä varallaolo silloin menettää merkityksensä.

Erikoistilanteet

Koulutus työajan ulkopuolella

Työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen voi osallistua myös säännöllisen työajan ulkopuolella. Sen sijaan toimiminen kouluttajana kuuluu ylityökiellon piiriin.

 Ennen ylityökieltoa sovitut ylityöt

Ovat ylityökiellon piirissä.

 Sijaisuus

Voidaan suorittaa normaalin työajan puitteissa. Työajan ulkopuolella sitä ei tule suorittaa.

 Työajan porrastaminen, vuorotyö

On mahdollista, että työnantajat pyrkivät selviytymään tilanteesta järjestelemällä työajan alkamis- ja päättymisajankohtia. Tällöin on huomattava seuraavaa: Siirtyminen mm. porrastettuun työaikaan on paikallinen sopimiskysymys. Samalla tämä merkitsee sitä, että työajan sijoittelu yleensäkään ei ole työnantajan yksipuolisesti määrättävissä, vaan siitä on sovittava. Vallitsevassa tilanteessa sopimuksia ei luonnollisesti ole syytä tehdä.

 Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet

Hälytysluonteinen työ ja puhelinohjeiden antaminen on ylityökiellon piirissä, ellei sen jättäminen uhkaa henkeä, terveyttä tai ympäristöä. Yhteisymmärrys näistä kriteereistä tulee olla luottamushenkilön ja työnantajan välillä.

 Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Ulkopuolisen työvoiman käytön osalta on noudatettava YT-lain määräyksiä. Niiden mukaan työnantajan on tehtävä suunnitellusta käytöstä etukäteen ilmoitus luottamusmiehelle, joka voi vaatia asian käsittelemistä YT-menettelyssä. Tänä aikana ulkopuolista työvoimaa ei saa ilmestyä työpaikalle. Mahdolliset rikkomukset tulee välittömästi ilmoittaa liittoon.

 Hätätyö

Jos työ täyttää työaikalain mukaiset hätätyön tunnusmerkit, työ suoritetaan. Ennen työn suorittamista tulee kuitenkin tarkistaa tunnusmerkkien toteutuminen. Lain mukaan hätätyötä on mm. työ, jota tehdään siksi, että luonnontapahtuma, tapaturma tai muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tietää, on aiheuttanut keskeytyksen liikkeen, laitoksen tai yrityksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden joutumiseen vaaranalaiseksi.

Oikeuskäytännössä esimerkiksi sovittujen toimitusten viivästymisestä uhkaavan laskelmallisen liiketuoton menettämistä tai vähentämistä ei ole pidetty omaisuuden joutumisena vaaranalaiseksi työaikalain hätätyösäännöksen tarkoittamalla tavalla.

Miten työpaikalla toimitaan ylityökiellon aikana?

 Ylityökiellon aikana työskennellään normaalin työajan puitteissa. Ainoastaan kaikki ylityö ja työasioissa matkustaminen vapaa-aikana on kiellettyä.

Henkilöstön edustajien rooli ylityökiellon aikana on:

• tiedottaa ylityökiellosta ja neuvottelujen etenemisestä työyhteisössä
• seurata, että ylityökieltoa noudatetaan
• tiedottaa keskuslakkotoimikunnalle kaikista työpaikalla tapahtuvista asioista, niin neuvotteluiden etenemisestä kuin mahdollisista ylityökieltorikkomuksista

 Poikkeuslupa ylityön tekemiselle

Ylityökiellon aikana voidaan pakottavasta syystä hakea poikkeuslupaa ylityön tekemiselle. Tällöin työnantajan tulee tehdä kirjallinen lupahakemus, joka toimitetaan joko sähköpostilla tai faksilla Tietoalan toimihenkilöiden keskuslakkotoimikunnalle. Lakisääteisessä hätätyötapauksessa (hengen ja terveyden uhka) ei edellytetä kirjallisia lupia. Työluvat myöntää Tietoalan keskuslakkotoimikunta. Työlupia ei myönnä luottamusmies.

Hakemuksessa tulee ilmetä

• mitä työtä hakemus koskee
• työn arvioitu kesto
• kuka tai ketkä työtä tekevät.

Ylityölupa–anomukset lähetetään sähköpostiosoitteeseen info@tietoala.fi (otsikkoon viesti Ylityölupa-anomus)

Jos työnantaja vetoaa siihen, että juuri yrityksen tekemä työ olisi hengen ja terveyden kannalta kriittistä, lähetä hakemuksen mukaiset tiedot sähköpostilla info@tietoala.fi  ja keskuslakkotoimikunta arvioi, onko työ sellaista, joka täyttää kriteerit ja ilmoittaa tästä luottamusmiehelle kirjallisesti. Tämän jälkeen luottamusmiehet voivat tehdä liiton linjan mukaisia paikallisia sopimuksia asiaan liittyen.

  Työnantajan mahdolliset painostustoimenpiteet

Toisinaan työntekijöitä tai heidän luottamusmiehiään yritetään painostaa työtaistelutilanteessa luopumaan työtaistelusta tai eroamaan liitosta. Räikeimmissä tapauksissa saattaa jopa rikoksen kynnys ylittyä. Tällaista tapausta epäiltäessä on syytä ottaa välittömästi yhteyttä keskuslakkotoimikuntaan, info@tietoala.fi.

 Rikoslain 47 luvun 3 §:n mukaan ei ole sallittua asettaa työntekijää epäedulliseen asemaan ammatillisen toiminnan takia. Työsuhteen aikana epäedulliseen asemaan asettamisen voi ilmetä esimerkiksi töiden tai työmenetelmien järjestelyissä, loma-ajankohtien määräämisessä tai uralla etenemiskehityksessä. Ei ole esimerkiksi sallittua siirtää työntekijöitä lailliseen lakkoon osallistumisen perusteella huonompiin tehtäviin. Rangaistukseksi lain rikkomisesta on määrätty sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.

On myös mahdollista, että työtaistelutilanteessa työnantaja tai tämän edustaja estää toimillaan, esimerkiksi lopputilillä uhkaamalla, työntekijän osallistumisen ja toimimisen  paikallisyhdistyksessä. Tällainen tilanne voi tulla rangaistavaksi rikoslain 47 luvun 4 §:n työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisena. Myös tällaisen teon yritys on rangaistava. Rangaistukseksi on säädetty sakkoa.